Kun vauva alkoi heilutella jalkojaan iloisesti lattialla ja pyörähteli vahingossa kyljelleen, tajusin: kehitys oli alkanut näkyä ja tuntua koko kodissa. Motorinen kehitys on yksi vauvavuoden näkyvimmistä ja jännittävimmistä vaiheista. Jokainen liike, kurotus ja potku kertoo kypsyvästä hermostosta ja kasvavasta maailmankuvasta.
Kehitys ei ole suoraviivainen – eikä sen tarvitsekaan olla. Jokainen vauva etenee omaan tahtiinsa, ja tärkeintä on tarjota turvallinen, innostava ja kannustava ympäristö.
Ensikuukausien perusta: katse, kosketus ja kannattelu
Ensimmäiset kehitysvaiheet eivät näy liikkeinä, vaan pieninä merkkeinä valpastumisesta. Vauva alkaa katsoa, kuunnella ja liikutella raajojaan yhä tietoisemmin. Sylissä oloaika tukee niskan hallintaa ja antaa tilaisuuden seurustelulle.
Päivittäinen vatsalla olo, eli “maha-aika”, oli meillä tärkeä hetki. Vaikka aluksi se tuntui epämukavalta, hetki kerrallaan se vahvisti vauvan niskaa, hartioita ja selkää. Tukea sai myös kantamisesta: liinassa tai ergonomisessa repussa vauva pääsi tutkimaan maailmaa pystyasennosta – ja oppi samalla hallitsemaan kehoaan.
Kääntyminen, ryömiminen ja konttaaminen – mitä odottaa?
Noin 3–6 kuukauden iässä moni vauva alkaa pyörähtää selältä kyljelleen ja lopulta vatsalleen. Meillä tämä vaihe aiheutti paljon iloa – ja yllättäviä kääntymisiä hoitopöydällä! Alustan turvallisuudesta tuli entistä tärkeämpää.
Ryömiminen saattoi näyttää ensin hassulta: liukumista, sivuttaista siksakkia tai hidasta etenemistä. Konttaaminen tuli monilla vauvoilla myöhemmin, mutta kaikki eivät konttaa koskaan. Tärkeintä on, että vauva liikkuu ja tutkii kehoaan aktiivisesti.
Yritin olla vertaamatta muihin – ja keskittyä siihen, mitä oma vauva oppi tänään. Pienetkin harppaukset olivat suuria.
Leikin merkitys kehityksen tukena
Leikki on vauvan kieli – ja motorinen kehitys sen rakenteita. Jokainen leikkihetki tukee samalla lihasten, motoriikan ja aistien yhteispeliä. Meillä käytettiin aluksi yksinkertaisia leluja: helistin, värikäs pehmokirja tai peili riittivät.
Kun vauva alkoi tarttua, kurotella ja siirrellä esineitä, leikistä tuli entistä tärkeämpää. Sormien, käsivarsien ja koko kehon hallinta kehittyi huomaamatta. Rakastin katsoa, miten keskittynyt vauva saattoi olla, kun hän yritti tavoitella lelua vatsallaan.
Päivittäinen yhteinen lattia-aika, jossa olin vauvan kanssa samalla tasolla, auttoi meitä molempia pysähtymään ja seuraamaan kehityksen taikaa.
Milloin huolestua tai hakea tukea?
Useimmiten motorinen kehitys etenee omalla painollaan. Mutta joskus vanhemmalla voi herätä huoli: miksei vauva käänny, tartu, tai liikahda kuten muut? Tällöin kannattaa ottaa yhteys neuvolaan tai fysioterapeuttiin. Jo pienikin ohjaus voi auttaa paljon.
Esimerkiksi:
Vauva ei jaksa kannatella päätään 3 kuukauden iässä
Ei käänny tai yritä liikkua 6–7 kuukauteen mennessä
Kehitys vaikuttaa voimakkaasti epäsymmetriseltä
Usein kyse ei ole huolesta vaan yksilöllisestä aikataulusta. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilanteen ja tarjoaa tarvittaessa tukea lempeällä otteella.
.
Usein kysytyt kysymykset vauvan motorisesta kehityksestä
Minkä ikäisenä vauva kääntyy selälleen?
Useimmat vauvat oppivat kääntymään vatsalta selälleen noin 3–5 kuukauden iässä. Tämä voi tapahtua vahingossa ensin, mutta kehittyy nopeasti tietoisemmaksi liikkeeksi.
Saako 3 kk vauvaa istuttaa?
Alle 4 kuukauden ikäistä vauvaa ei suositella asetettavaksi istuma-asentoon ilman tukea, koska selkä- ja vatsalihakset eivät ole vielä riittävän vahvat. Lyhyet sylissä olohetket tai turvakaukalossa matkustaminen ovat ok, mutta istuttamista tulee välttää kehityksen tukemiseksi.
Milloin vauvan pitää osata kääntyä?
Monet vauvat oppivat kääntymään selältä vatsalle noin 5–7 kuukauden iässä. Jos kääntymistä ei tapahdu 7 kuukauteen mennessä, kannattaa keskustella asiasta neuvolassa.
Millä viikolla vauva voi kääntyä?
Jo jotkut 10–12 viikon ikäiset vauvat saattavat vahingossa pyörähtää vatsalta selälleen, erityisesti jos pään hallinta on kehittynyt hyvin. Tietoinen kääntyminen yleistyy yleensä 14.–20. elinviikon välillä.
Milloin vauva alkaa ryömiä?
Ryömiminen alkaa yleensä 6–9 kuukauden iässä. Ensin vauva saattaa liukua eteenpäin käsien avulla tai peruuttaa taaksepäin ennen varsinaista ryömimisliikettä.
Pitääkö vauvan kontata ennen kävelemistä?
Ei välttämättä. Osa vauvoista ohittaa konttausvaiheen ja siirtyy suoraan seisomiseen ja kävelyyn. Konttaaminen kuitenkin kehittää hyvin kehonhallintaa ja ristiinliikkeitä, joten sen tukeminen on hyödyllistä.
Voiko vauvaa kannustaa liikkeelle ilman kiirettä?
Kyllä. Vauvan kehitystä tukee eniten turvallinen tila, lattialla vietetty aika ja vanhemman läsnäolo. Lempeä kannustaminen ja vauvan oma tahti ovat paras yhdistelmä.
Kehutaan vauvaa – ja iloitaan uusista etapeista
Motorisen kehityksen seuraaminen on kuin katsoisi pientä seikkailijaa, joka kasvaa päivä päivältä rohkeammaksi. Me vanhemmat olemme tämän matkan tukijoita, rohkaisijoita ja suurimpia kannustajia.
Minä opin luottamaan siihen, että vauva etenee omaan tahtiinsa, ja että pienimmätkin liikkeet ovat merkki suuresta oppimisesta. On ihana seurata vauvan kehittymistä ja iloa omasta onnistumisesta. Jo pienestä vauvasta huomaa kuinka minäpystyvyys -minä itse osaan tämän- on tärkeää <3